Noutopöytiin tottunut ruokailija hämmästelee pienen paikkakunnan huoltoaseman baarin maukasta kotiruokaa ja saamaansa palvelua.
Huoltoaseman ulkokuori ei paljoa lupaile ja sisään astuessa huomaa sujahtaneensa suoraan 1970- luvulle. Sankkana leijuva tupakansavu tosin puuttuu, mutta sen voi helposti kuvitella.
Ruokatilaus otetaan vastaan, rahastetaan ( erittäin kohtuullisesti ) ja luvataan ruoka pöytään tuossa tuokiossa.
Näin myös tapahtuu. Edessä on kunnon annos lihapyöryköitä, perunoita, ruskeaa kastiketta ja lautasen reunalla salaatintapaista virkistykseksi. Ruoka on kuumaa, se on hyvä. Ja maukasta, vielä parempi. Ei häivääkään eineksistä, kaikki on tehty alusta pitäen itse.
Ruokailuseurana on kunnantalon rouvia ja neitejä, kuljetusliikkeen kuskeja, sähkömiehiä, ylipäänsä miehiä erilaisista työpaikoista haalareissaan ja lippalakeissaan.
Työpaikaltani on tänne matkaa parisataa metriä. Eväslinjalla en viitsi olla, vaan aion liittyä kanta- asiakkaaksi Kaken baariin. Sinne voi näes avata ruokatilin.
Mutta oliko siellä jukeboxi?? Jos on niin toivon levyvalikoimankin olevan sieltä 70- luvulta. Seuraavana työtiistaina se selviää.
Tuollaisia baareja onneksi vielä löytyy!
VastaaPoistaJa näyttää kyltin mukaan olevan oikein laatuolutta saatavilla, jos tilanne sen sallii!
VastaaPoistaKyllä jukeboxi täytyy olla...
VastaaPoista