Pamaus ja Pegasos

Viikonloppu alkoi pamauksin ja risahduksin. Napsautin valoa pöytälamppuun ja silloin pamahti. Lamppu sirpaleina ja sirpaleet matolla. Sulakkeita paloi tässä residensissä kolmin kappalein. Ihan kummallista varsinkin kun mitään tavallisuudesta poikkeavia sähköä tarvitsemia toimintoja ei ollut meneillään. Yhtäaikaa hyrisivät vain astianpesukone ja kahvinkeitin.

Sulakkeet on vaihdettu, sirpaleet kerätty, matto imuroitu ja myös pöllytetty ulkona.

Sain hiihtolomalaisilta tulijaisiksi Pegasoksen,  kreikkalaisen mytologian siivekkään hevosen.  

Tarinan mukaan Pegasos kantoi salamoita Zeukselle. Kun Pegasos kuoli asetti Zeus sen tähtikuvioksi taivaalle. Annoin mielikuvituksen  laukata kun katselin tähtitaivasta eilen illalla ja tänäänkin. Siellä se tähtikuvio pohjoistaivaalla tuikkii.

Paistetaan lahja

Beatles- musiikin suuri ihailija ja itsekin soitto- ja laulumies viettää syntymäpäiväänsä huomenna. Mitäpä lahjaksi hänelle, joka ei tarvitse erityisesti mitään eikä toiveita esitä. Ainoa toive taitaa olla, että juhlissa musisoidaan yhdessä. Ja juhlitaan kunnolla.

Levyhyllyssä oli Beatles- vinyyli vuodelta 1963, nostalgista tavaraa. Siitä valmistui kulho, jota sitten saa käyttää mihin tarkoitukseen haluaa. Joku aika sitten nämä olivat kovasti kierrätysdesign- tuotteita, joita itseään arvostavissa liikkeissä myytiin suhteellisen kovaan hintaan.
Kulhoon tulee mukaan musiikkiin liittyvää lisuketta, mutta sitä en tässä tietenkään paljasta.
Muuan ystäväni, joka hellästi hoivailee omaa varsin mittavaa vinyylilevykokoelmaansa nielaisi tyhjää. Miten rohkenin pilata hyvän ja muistoja täynnä olevan levyn.
No, eipä hätää, tätä levyä kunnon keräilijällä sattui olemaan kaksi kappaletta.

Lusikka kauniiseen käteen

Tukevassa talvivaatetuksessa uhmasin ulkonaliikkumiskieltoa iltapäivällä. En ollut ainoa, joka piposta kiinni pidellen puski tuulessa eteenpäin. Ehkä suositus pysytellä sisätiloissa ei ihan tätä seutua nimenomaan koskenut, mutta onhan tuo Pirkanmaa melko lähellä. Puut huojuivat kyllä inhan näköisesti ja pientä silppua lenteli ympäriinsä. Aamulla heräsin kopsutteluun, jota katolle lentelevät puunoksat aiheuttivat. Sekin kuullosti inhalta. Olisin vielä halunnut kiskoa umpisilmää autuaasti, mutta en siinä metelissä enää onnistunut.

Muistaakseni toivoin Joulupukilta ja varmuuden vuoksi Helinä- keijultakin uutta kameraa. No, jäi saamatta. Eikö viime metrien kiltteyspuuska enää auttanut vai jäikö toive liian myöhäiseksi? Helinä- keijun toimialueeseen kameratoimitus ei taida kuulua. Myöhemmin sitten.

Ei kuitenkaan hätiä mitiä, jouduin/ sain ottaa lusikan kauniiseen käteen niin sanotusti. Omatekemät lahjat ovat aina arvossaan minun sydämessäni.

Ystävä oli lämmittänyt, kuumentanut, takonut, muotoillut, taivutellut ja mitä kaikkea muuta täytyy tehdä, että vanhasta ruokailuvälineestä saadaan rannekoru. Kaunis on ja olen ihan otettu. Otin heti käyttöön.

Ja se soi

Viikonloppu sateisessa säässä. Melkein masentavaa. Kävelytin itseäni vesisateessa hyvän tovin ja selvittelin päätäni. Lähinnä yritin karistaa turhanpäiväisiä ajatuksia mieltä vaivaamasta.

Saattaa olla, etten metriäkään olisi kävellyt, ellei olisi ollut prejoululahjaa.

Kyllä, olen avannut lahjan jo nyt. Ystävät tietävätkin, että olen kovin perso paketeille. Se mitä paketissa on ei ole niin tavattoman tärkeää. Pääasia on kauniit paketit ja kauniit nauhat ja ajatus. Sisältö voi olla tosiaan vaikka tulitikkuaski taikka kengännauhat.

Nyt avatussa paketissa oli kävelynvauhdittaja eli MP3- soitin ( ei minulla todellakaan ole sellaista ollut ennen vaikka kaikenlaisista vempaimista pidänkin ) piuhoineen valmiiksi ladattuna täyteen monenlaista mielimusiikkia. Piti siis lähteä kokeilemaan. Nappulat korviin, sopiva soittolista valintaan ja ulos. Hyvin kävelytti, jopa hengästymiseen saakka. Se kai oli tarkoituskin.

Ei ollut kotiin tultua joutavia ajatuksia, mutta oli punaiset posket ja hyvä mieli.

Muistamista

Kaikki se mitä olin suunnitellut, jäi tekemättä. Siitä huolimatta taivas ei pudonnut niskaan, päinvastoin. Taivaankansi näyttää olevan melko korkealla. Hyvä viikko on takana. Toivottavasti lukemattomia hyviä on edessä. Minua on muistettu, kiitetty ja lahjottu. Sopii olla tyytyväinen, ei tätä niin usein tapahdu.

Vielä huomenna ehtii ruohoa leikata, sunnuntai on hyvä päivä siihen työhön, sanoi naapuri. Ja niin me molemmat tehdään. Pöristellään pihalla, mutta vasta kirkonmenojen jälkeen. Joku roti oltava elämässä. Niin ja sateen sattuessa huilataan.

Lahja

Kun muistaa olla kiltti ja auttaa kaveria silloin kun voi niin voi yllättyä. Kuten minä joku päivä sitten. Yllärilahjana marjapuuron punaista syksyä piristämään. Huivi villaa ja helmet merinovillaa ja silkkiä. Ihanaa. Mistähän se tiesi, että tykkään tästä(kin) väristä...? Kiitos!

Lahjaksi

Kuivattuja kukkia, mutta auringonvalossa niin hehkuvia. Tulee hyvä mieli.

Pieni rasia on käsinmaalattu, pienestä puodista ostettu pienellä hinnalla.

Hetken ihastelen sitä pöydällä ja sitten käärin sen lahjapaperiin. Lahja pienelle tytölle, joka saa pienet aarteensa piilottaa rasiaan.