Ja se soi

Viikonloppu sateisessa säässä. Melkein masentavaa. Kävelytin itseäni vesisateessa hyvän tovin ja selvittelin päätäni. Lähinnä yritin karistaa turhanpäiväisiä ajatuksia mieltä vaivaamasta.

Saattaa olla, etten metriäkään olisi kävellyt, ellei olisi ollut prejoululahjaa.

Kyllä, olen avannut lahjan jo nyt. Ystävät tietävätkin, että olen kovin perso paketeille. Se mitä paketissa on ei ole niin tavattoman tärkeää. Pääasia on kauniit paketit ja kauniit nauhat ja ajatus. Sisältö voi olla tosiaan vaikka tulitikkuaski taikka kengännauhat.

Nyt avatussa paketissa oli kävelynvauhdittaja eli MP3- soitin ( ei minulla todellakaan ole sellaista ollut ennen vaikka kaikenlaisista vempaimista pidänkin ) piuhoineen valmiiksi ladattuna täyteen monenlaista mielimusiikkia. Piti siis lähteä kokeilemaan. Nappulat korviin, sopiva soittolista valintaan ja ulos. Hyvin kävelytti, jopa hengästymiseen saakka. Se kai oli tarkoituskin.

Ei ollut kotiin tultua joutavia ajatuksia, mutta oli punaiset posket ja hyvä mieli.