Keittiössä osa 1

Kotona tein pieniä muutoksia lähinnä keittiössä. Ruskeaksi maalattu hylly toimitti monta aikaa kirjahyllyn tehtäviä makuuhuoneessa. Ahtaaksi kävi ja osa kirjoista majaili vaatehuoneessa.

Sitten ystävältä jäi toimettomaksi vanha valkoiseksi maalattu Lundian perushylly. Se tuli sitten sijoitukseen minulle ja otti paikkansa kirjahyllynä makuuhuoneessa. Hmmm, mihin sitten vanha hylly?

Keittiöön tietysti. Siitä tuli avohylly, jonne sijoitin osan käyttöastioista. Laseja en uskaltanut sinne laittaa vaikka mieli tekikin. Kätevää, vai onko sittenkään? Näin kuitenkin tällä hetkellä on. Ja hyvin tuntuu toimivan. Kunhan sopivan läpinäkyvän pellavaisen vanhanoloisen kankaan löydän, teen siitä verhon hyllyjen ympärille.

Alimmalla hyllyllä on entisten aikojen käyttöastioita. On sen verran lähellä lattiaa, ettei sinne mielellään lautasia laittaisikaan pölyyntymään.

Lomameno- ja menu

Tuleva sisustusarkkitehtiko? Lepäilee ja tutustuu Avotakka- vuosikertoihin. Ja niitä muuten on, kun en pahemmin heittele näitä lehtiä muualle kuin vaatehuoneeseen säilöön. On jo aika ahdasta.

Aikansa lepäiltyään lomalainen otti ja väsäsi mainion kanasalaatin koko porukalle. Ihan itse alusta loppuun. Kaksi tälläista vadillista sitä tuli, koristeet vielä kuvan annoksesta puuttuivat kun kameran akku piippasi. Jäi kuvaukset siis vaiheeseen. Mutta salaatti maistui ja pöytä oli katettu kauniisti.

Toinen lomalainen taiteili leivonnaisia, muffinsseja syntyy tässä. Sämpylät olivat juuri valmistuneet, höyrysivät pöydällä ja tuoksuivat NIIN ihanalle.
Kolmas ja neljäs lomalainen toimivat koemaistajina.


Täti ruokki porukan tortillavuokalla. Täytteenä osassa kanaa ja osassa jauhelihaa kasvisten kera.

Kolmen juuston kermaa päälle ja hiukkasen juustoraastetta. Koko komeus uunissa n. 20 minuuttia ja 200 astetta.

Saunaillan suolaiset eli superhelpot nakkipiilot. Melko täyttävää tavaraa, mutta hyvää.

Olihan meillä pitsaakin pari pellillistä, mutta toki eri päivänä kuin nuo edelliset herkut.

Tortillavuoka ja muffinssi- ohjeet on saatu somasti-blogin Marilta ja voipi olla, että nakkipiilotkin on vinkattu samasta osoitteesta.

Jos jollekulle jäi sellainen ymmärrys, että lomalla ei muuta tehty kuin syötiin taikka tehtiin ruokaa niin voin sanoa, ettei pidä paikkaansa. Lomalaiset ehtivät ulkoilla, hiihtää, testata uuden uimahallin, käydä ostoksilla meidän pikkukaupungin kaupoissa ja harrastaa myös tarpeellista luovaa löhöilyä.

Suloilua

Minä olen Sulo, Welsh corgi cardigan. Ja saanen sanoa olevani erinomainen valinta perheeseen. Olen oppivainen, kekseliäs ja älykäs. Tarvitsen hyvän ja määrätietoisen kotikasvatuksen lisäksi tekemistä aivoilleni. Oma laumani eli perheeni on minulle kaikkein tärkein. Koska olen karja/paimenkoira pidän huolta siitä, että porukka pysyy koossa. Olen liikunnallinen ja aktiivinen lenkkikaveri.

Perheen kanssa tulimme hiihtolomailemaan tänne pieneen keskisuomalaiseen kaupunkiin.

Minulle ostettiin väreihini sopiva villapaita ennen lomaa.

Aika hieno, vai mitä?

Lomalaisia odotellessa

Lomalaisia odotellessa paistoin kasapäin pullaa. Muun muassa sitä oli lomalaisten toivelistalla ja tätihän leipoo antaumuksella kun kauniisti pyydetään. Peruspulla, paras pulla.

Siivekkäille myös omat eväänsä. Täydennystä on saanut laitella usein viime aikoina.

Talvea takapihalla

Helmikuun helmi

Jännittäviä aikoja eletään tuttavaperheessä. Masussa nipistelee enteilevästi.

Lapsen kehto- valtakunnan suurin:
siinä nukkuu pieni äärettömyys
Salaperäinen on kehto keinuessaan:
siinä tuuditellaan tulevaisuus.
Siinä odottavat kapaloissaan
kaikki voimat, kaikki tapahtumat,
kaikki viattomuus
Väkevä on lapsi,lapsen käsi

Hiihtolomavieraita

Eteläisen Suomen hiihtolomat alkavat ihan kohta. Sukulaislapsia tulee tätilään. Pitää varastoista jo kaivella peittoja ja tyynyjä valmiiksi. Itselläni ei lomaa ole samaan aikaan, mutta eivät eka kertaa ole maisemissa, osaavat tutuissa ympyröissä oleilla. Niin, ja ottavathan he mukaansa Sulo- koiran ja vanhemmatkin.

Santtuja

Toinen toistaan hehkuvampia st.paulioita oli iso pöytä täynnä keskellä halpakaupan lattiaa. Valinnan vaikeutta kun olisi voinut ottaa pari kappaletta joka sävyä. Päädyin näihin ja valkoisiin.

Kaksi+kaksi.

Piti vaan vielä tulla tänne kertomaan, että yhtä lukuunottamatta olivat kaikki kevätkorit muuttaneet kaupasta muualle. Että sillä lailla. Sain siis sen viimeisen.

Kevätkori

Uusia koreja oli tullut kaupan hyllyyn. Kun asuu pienellä paikkakunnalla on parasta napata heti kainaloon jos vähääkään on aikomusta ostaa. Nehän katoavat sieltä hyllystä siihen mennessä kun mietit tarvitsetko vai etkö. Aina tarvitaan näin söpö keväinen kori joko hattuhyllylle huiveja ja lapasia varten tai pikkutavaroita varten makuuhuoneeseen. Sitäpaitsi korit olivat edullisia ainakin mun mielestä, 4.90. Jotenkin tuntuu siltä, että on haettava vielä yksi. Jos on vielä.

With glowing hearts!

Kolme syytä hyvään viikonloppuun: oli tilipäivä, Vancouverin kisat alkoivat ja huomenissa on Ystävänpäivä.

Sun ystäväsi omasi

mä aina olla tahtoisin

En koskaan olla tahtoisi

sul uskoton ja petturi

Se oisi suurin iloni

jos aina oisit luonani

Jos kuolo sinut korjaisi

niin murhe minut murtaisi

Jos ystävä et olekaan niin lue joka toinen rivi vaan



Hyvää Ystävänpäivää kaikille!


Ystäväkirja vuodelta yks ja kaks. Siis tosi kaukaa vuosien takaa, en edes viitsi ääneen sanoa.
Ihanaa luettavaa. Sivuja käännellessä mietin mihin osa näistä ystävistä on kadonnut. Maailman tuuliinko? Ikuista ystävyyttä vannottiin. Elämä kuljettaa meitä kaikkia. Ehkä vielä tavataan jossain.

Arkiaamuun

Herkku Elovena pelastaa ainakin mun arkiaamut, onneksi tykkään puuroista. Makuja ja vitamiineja puuron sekaan viskotaan kesällä poimituista marjoista. Vadelmia ja mustikoita, namia. Elovena täyttää vuosia ja sen kunniaksi hiutaleita saa myös peltipurkkiin pakattuna. Rajoitettu myyntiaika, kannattaa pitää kiirettä, jos aikoo tälläisen purkin ostaa.

Leivoin taas sämpylöitä. Kyllästyttää välillä kaupan valikoimat. Kotona tehty on aina kotona tehty, tietää mitä syö. Teen kanssa maistuu. Päälle omatekoista vadelmahilloa.

Kympillä mennään x 2

Ennen lumipyryä ehdin kurittaa matot ulkona ja siivota sisällä. Tuoksui raikkaalle ja olin tyytyväinen itseeni. Päätin palkita itseni hakemalla kyläraitin kukkakaupasta siivouskukat. Vihreää ja keltaista tänään kimppuun.

Pyhä tarkoitus oli lampsia samaa reittiä kotiin, mutta tuli otettua harha- askel ja kaksi. Alennuskorista pellavahuivit, siis oikeeta pellavaa, eikä tullut kalliiksi...

...ja vaikka joulusta ollaan justiinsa selvitty niin uusi joulu on käsillä ennen kuin huomaakaan. Kyllä tämän joulutähden sitten onnellisena ripustaa ikkunaan.

Ja voi pahus, sitten vielä sattui purkkiaarteet kohdalle. Nyt kyllä alkaa olla lisätilan tarve lähellä. En vaan voinut näitä jättää, maksoivat nääs 1.60e, siis yhteensä. Järjestelyhommaa tiedossa.

Yönmitta

Alkuillasta väsyttää armottomasti. Univelkaa on tullut taas kerättyä. Siis pienten kotiaskareiden, iltapalan ja pesun jälkeen sukellus sänkyyn yöpaidan helmoista kiinni pitäen.

Mutta kuinka käykään, eipä nukuta enää, ei yhtään. Väsyttää kyllä. Erilaisia asioita alkaa velloa mielessä ja saada ihmeellisiä mittasuhteita. Tarpeellista taatusti on miettiä, että voivoi kun syksyllä jäi se yksi kukkaloota sinne pensaan juurelle, ihan koko talveks. Ja olenko perunut lehtitilauksen, ettei ei- kiinnostava luettava tule koko vuotta. Ja huomenna pitää muistaa poiketa sinne postiin, niin ja soittaa ystävälle ja sopia tapaaminen. Ja entäs sitten ne ihmissuhdejutut, siinähän menee aamuun setviessä.

Lukemista tarvitaan, jännitystä ja historiaa. Mukavammin se yö menee niin. Voi unikin tulla.

Aamulla taas väsyttää, ehkä...