Sili sili silitän

Lapsena tykkäsin silittää pieniä pöytäliinoja ja erityisiä suosikkejani olivat tyynyliinat. Nykyisin ei useinkaan sellainen työ nappaa. Paitsi joskus kun pitää tehdä ajatustyötä ja sen päätteksi joku suunnitelma, mieluummin varma ratkaisu. Mitä isompi asia mielessä, sen tarkemmin rauta painuu puuvillaan ja tekee tiukat viikkausjäljet. Luulisi tällä kasalla ajatusketjun saapuneen suotuisaan päätökseen.

Aurinkoa

Ihmeellinen valoilmiö tänään eilisen harmauden jälkeen. Kupillisen kahvia kävin lapaset kädessä ja toppatakki niskassa nauttimassa pihan puolella. Nippanappa näin lumikasojen ylitse lintulaudalle. Sieltä päin kuului nimittäin sirkutusta. Tuleekohan tästä talvesta pian voitto? Mää oon niiiin kyllästynyt tähän ympäröivään valkoiseen.

Päivää ilahdutti muutama pitkä ystäväpuhelu. Samanlaiset ajatukset talvesta tuntuu olevan muuallakin päin kotomaata.

Oheistoimintaa

Valkoista vaihteeksi taivaalta. Harmaata maisemaa joka puolella.

Kurkista tänne. Muotia arjesta, järkevää ja konstailematonta. Tänne kuuluisi jakaa tunnustus, ehdottomasti.

Jatkan imurointia ja muuta pakollista askaretta. Välillä istahdan koneen ääreen maksamaan laskuja, lukemaan sähköposteja ja selailemaan blogeja. Ja siivous kestää kestää kestää, vissiin iltaan saakka. Välillä käytävä uimahallissa.

Kiitos

Mari ilahdutti minua tunnustuksilla jo useita päiviä sitten. Tuhat kiitosta! Pitäisi sitten kertoa yhtä ja toista itsestään seitsemän asian verran. Aika vaikeaa miettiä mitä haluaisi sanoa ja olla sanomatta. Siks toisekseen miettiessä alkaa oma persoona tuntua tosi tylsältä.

1. Rakastan musikaaleja

2. ja spektaakkelimaisia tanssikohtauksia

3. Tippa tulee silmäkulmaan herkästi ilosta ja surusta

4. Lapsena olin vaalea kiharapää, ei oo näkyny kiharoita vaaleudesta puhumattakaan sen koommin

5. Haluan uuden potkukelkan

6. Kevätpuolella ( joka kevät )alan haaveilla pienestä kesäpaikasta ja selailen kiinteistövälityksen tarjontaa

7. Olen illanvirkku, etenkin työaamut tuskaa, kun on tullut luettua yömyöhään hyvää kirjaa tai sitten tullut leipastua pullat

Niin, miten nämä kuvat liittyvät tunnustuksiin? Ei mitenkään. Alkaa vaan tämä talvi kyllästyttää ja matkajalkaa kutkuttaa. Haaveena on päästä näihin maisemiin uudelleen. Nähdä Napolin lahti ja Caprin saari.

Näissä tunnelmissa annan Tunnustusten kiertää kaikille niille, jotka haluavat niihin tarttua.

Savolaista

Kiekkoseuran keittokirja. Onhan näitä kaikenlaisia nähty ja selattu. Tätä selasin erityisen hartaasti. No, oma heimo kutsuu aina silloin tällöin. Savon murteesta en ole vieroittunut, puhun tarvittaessa ja ymmärrän sekä puhutun että kirjoitetun kielen mainiosti.

Kirja esittelee pelaajat ja muut Kalpan henkilöt sekä soossit, yksi per aukeama. Kauniit, onnistuneet kuvat ja esittelyt höystettynä sisäpiiri- infolla. Esittelyt on tehnyt Kalpan myyntineuvottelija, stand up- koomikko Jarkko Huttunen. Minun huumorintajuuni nämä sanakäänteet iskevät kympillä. Jos sanailu passaa vain savolaisen sukujuurien haltijalle niin kuvat kyllä käyvät kaikille yli maakuntarajojen.

Kannatti käydä muuten marjassa syksyllä. Raasteisiin ja salaatteihin sopivasti väriä. Eipä voi mun raastesalaattikuvaani verrata edellä mainitun kirjan kuviin. Kokeilin kumminkin.

Apulainen

Iita- koira hoidossa. Isäntäväki juhlamatkalla. Meillä lumitalkoot. Katoilta lumet alas. Iita oiva apulainen. Osallistui lähinnä tarkastelemalla ympäristöä ja tehden havaintoja. Ilmoitti myös ohikuljetettaville lajitovereilleen, ettei tälle tontille ole asiaa, on nääs sen verran tärkeää hommaa. Kovan päivän jälkeen tuli väsy. Lepohetki ensin makuuhuoneessa ja kas - sovin sisustukseen. Parhaiten uni tuli kuitenkin sohvan nurkassa lähellä hoitotätiä, joka pötkötti toisessa nurkassa. Kyllä koiran elämä on ihanaa.

Våga

Pakkaspäivän ostoksia, Våga- koruvalikoimasta yksi itselle ja toinen lahjaksi. Erilaiset ovat, siksi pitikin arpoa kumpi jää itselle. Molemmat olisivat käyneet yhtä hyvin. Mutta ei se vieläkään varmaa ole. Parempi kumminkin pitää lahja käärittynä, ettei paljastu liian aikaisin lahjan saajalle. Siis sikäli mikäli en tule toisiin ajatuksiin ja jos taas päätän toisin niin sitähän ei lahjan saaja saa tietää ennenkuin paketti on perillä. Että on edes pientä jännitystä.

Våga- sormus on tilattu ja tulossa nettikaupasta, kun ei täällä valikoimassa sattunut nyt olemaan.

Valon voimaa

En viitsi pakkaslukemilla elvistellä, riittävästi niitä on. Auringonvalo tuntui hyvältä. Kauppareissulla sai kylmäherkät ruokatarvikkeet pakata huolella, vaikka autolla olikin liikkeellä.

Krookusviljelmä alkaa olla hahmollaan. Selvästi vihertää. Aika näyttää kuinka käy. Kukkakaupasta hain pienen viikonloppukimpun ja näin kukkakauppiastädin rakentavan herkän ja soman kukkalaitteen ristiäispöytää varten. Arvatenkin poikavauva oli kyseessä, koska kimpussa oli valkoisia ruusuja, hörsylää ja sinistä muscaria eli helmihyasinttia/helmililjaa. Kameran puuttuminen vähän harmitti.

Kenkähulluutta

Suosikkikenkiä, siroja, somia, linjakkaita, kauniita ja mulle valitettavasti ja ehdottomasti liian pieniä. Kengät kaapin päällä suoraan 1950- 1960- luvuilta, äidin käyttämiä ja häneltä perittyjä. Minun kengännumeroni on 40!! Nämä kengät ovat kokoa 35-36. Tyydyn vain katselemaan hyllyn reunuksella. Toisaalta, jos ei näillä koroilla ja kärjenmallilla jokapäiväisessä käytössä saa vaivaisenluuta niin millä sitten.

Kevyt herkku

Herkullisen värisiin silikonivuokiin piti saada täytettä. Kevyttä marjavaahtoa tällä kertaa. Kauniimman näköistä tulee, jos soseuttaa marjat, mutta minä halusin ne kokonaisina.

Tällä ohjeella:

marjoja litran verran,

hedelmätkin toki käy

1dl vettä

1dl sokeria

4 liivatetta

2 valkuaista

Uita liivatteita kylmässä vedessä. Kuumenna vesi ja sokeri hiljalleen liemeksi. Puristele liivatteet kuumaan liemeen.

Lisää jäähtynyt liemi marjojen joukkoon. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja sekoita vaahto kevyesti käännellen. Tarjoa kylmänä.

Minä laitoin pikkuvuokat pakasteeseen ja nautittiin sitten kunnolla jäähdytettynä vähän niin kuin sorbettina.

Esikkoja

Nyt niitä on kotona keittiön pöydällä ja vähän muuallakin. Esikko eestä, esikko takaa, esikko istuu, esikko makaa...vai miten se menikään. Pikkurahalla kevään väriä ja iloa arkeen.

Sulkasato

Ulkona vesisade. Suunniteltu hiihtoreissu peruttu, luistelu peruttu, lumenluonti peruttu, kaikki ulkoilu yleensäkin peruttu. Ei vois todella kiinnostaa. Vaikka huono sää ei saisi olla este happihyppelylle, niin kyllä se vaan nyt on.

Joulukoristeiden ja muiden joulun sekä keskitalvenkin kamppeiden purkaminen ja säilöön asettelu oli sopivaa työtä. Joskushan se on tehtävä. Mikään ei ole niin tylsää kuin tammikuun lopulla ( nythän on lähes loppukuu, eikö? )katsella väsyneitä valosarjoja sisällä. Ulkona ne vielä menettelee. Kevätesikoita oli jo kaupoissa, niitä keittiön ikkunalaudalle.

Enkelinsiipien kuminauhat ovat tulleet tiensä päähän. Murusia tippui jo aina ohikulkiessa niitä hipaistessa. Pölyjä hiukan puhaltelin varovasti ja sulkasatohan siitä seurasi. Pitääköhän näistä jo luopua? Minä kun en helposti luovu mistään..

A ja B- sarja

A

B

Nostalgiasyistä tuli hankittua vihrenäppyläiset juomalasit ja kannu etelä-suomalaisesta antiikkikaupasta. Lapsuudenkodissa oli tuota sarjaa, nimeä en tiedä/muista, eikä ole tullut selvitettyä tarkemmin. Painavat ovat. Kauppias onnitteli hyvästä ostoksesta. Hmm..siksikö sanoi, että kassa kilahti mukavasti vai oliko ihan vilpittömästi sitä mieltä. Toisaalta kauppa oli ollut samoilla sijoillaan talon kivijalassa iät ajat monen sukupolven hallinnoimana. Ns. arvonsa tunteva kauppa ja kaupan setä jo iäkäs, arvokas myöskin. Ja mainio seuramies. Siellä vierähti pitkä tovi, koska katseltavaa ja kuunneltavaa oli niin paljon.

Punaisen lasin tuskaa oli myös ollut ilmassa jo kauan. Hipelöin eri sarjan laseja kaupoissa ja kirppareilla enkä kyennyt sen pisemmälle ostoissa. Vähältä piti jo, etten hankkinut punaisia Kartioita. Tilanpuutteeseen vedoten jätin hankkimatta. Niinkuin se olis joku este, pyh. Pitää hankkia vaan lisää hyllytilaa, simppeliä. Punaisen tuska helpotti kun ystävä kiikutti kuusi punaista Ikean lasia ja kaksi pientä lasikulhoa tänne minulle uuteen sijoitukseen. Itse oli kerran käyttänyt ja sitten ne olivat jääneet kaapin perukoille. No sinne tuli lisää tilaa kaappiin, mutta vain tilapäisesti, luulisin.