Hyvä ostos

Nanny Still suunnitteli Hackmanille Colorina aterinsarjan, joka oli sitten tuotannossa  vv. 1970- 1973.

Ajan hengen mukaisesti väreinä oli punainen, vihreä, sininen ja oranssi. Saattoi olla muitakin. 

Oransseja aterimia minulla on  laatikossa ja viikottain niitä käytänkin. Rumiksi näitä joku moittii ja varmaan niin onkin. Itse olen kovasti mieltynyt virkistävään väriin, 70- luvun pyöryläkuvioon ja hyvään käsituntumaan.

Arvossaan tuntuvat nykyisin olevan kuten monet muutkin designaterimet. Parinkympin paikkeilla kappale.

Paikallisella kirpputorilla poikkesin asiointimatkalla ja huomasin minigrip- pussiin pakatut aterimet." Retroa" luki pussin hintalapussa. Pussiin oli aseteltu muutamia pieniä leikkelehaarukoita ja kaksi colorina- haarukkaa ja veitsi. Hyvässä kunnossa, ei naarmuja, tuskin käytettyjä. Hintana 1.30€. Toistan 1 euro, kolmekymmentä senttiä. Eipä ollut asiantuntevaa tietoa myyjällä. Minun onneni, sain täydennystä.

Kirppis

Kolmen kerroksen kirppis, ettei ihan puolikas kerros päälle. Ylimmäisessä ei kierretty, silmäiltiin vaan. Kolmessa riitti hypisteltävää. Vanha puutalo Turussa. Kivenheiton päässä Aura- joesta. Myytävät oli osastoitu tarkkaan ja siististi. Vaatteet omassa huoneessa, kirjasto- osa yläkerran aulassa, kenkähyllyt sievästi toisessa aulassa. Yläkerrassa pöydät ja tuolit omassa kammarissaan ja makuuhuoneeseen tarvittavat omassa salongissa. Leluhuone omassa rauhassaan. Taidetta seinillä, astiakaapit järjestyksessä.

Minua kiehtoi tietää jotain talon entisestä elämästä. Vankat lankkulattiat oli yläkerran huoneissa ja auloissa, leveät kaideportaat veivät kerroksesta toiseen. Huoneita oli paljon, ikkunat mielenkiintoisia. Tapetit jätetty koskematta. Mielikuvitus laukkasi.

Ehkä talon salaisuus minulle joskus paljastuu. Otan selvää.

Katukirppisilta

Kun sisäinen kello on siirtynyt kissankelloaikaan heräilen silloin kun huvittaa ja uni lakkaa kiinnostamasta. Ajoista on ihan turha puhua. Tänään skippasin aamupalan kahveineen ja siirryin suoraan lounaaseen ja siihen yhdistettyyn välipalaan. Päivän lehden hain laatikosta silloin kun naapurin tädit tulivat kaupoilta ja hakivat päiväpostia. Hupsista.

Tällä kylällä oli katukirppistapahtuma, jonne olin lupautunut aputytöksi. Järjestelyvastuun kantoivat kaksi nuorta naista, Mari ja Annika. Kaikki onnistui mainiosti etten sanoisi loistavasti. Eilen satoi, huomenna sataa, mutta tänään oli aurinkoa ja lämmintä. Trubaduuri viihdytti yleisöä kadun varrella. Mukava meininki.

Itse auttelin kahvipiikana lähes koko ajan ja oma kirppiskiertely jäi aika vähälle. Kuviakaan en ehtinyt napsia kuin parista lähinnä olevasta pöydästä, joissa oli myytävänä omia kädentaidon tuotteita.

Illalla kirppiksen päätteeksi rannalla vietetystä lauluillasta puuttuivat hyttyset. Merkille pantavaa tässä Suomen suvessa. Mitenkähän se oli järjestetty? Nostalginen pallogrilli kaksin kappalein hehkutti makkaraa lauluväelle. Kyllä muuten maistui älyttömän hyvälle sellainen suhteellisen tummapaahtoinen viittä vaille kärtsännyt makkara.

Meikäläisen päivällinen ja iltapala samassa pötkössä. Terveellistäkö, no jaa, ihanaa ainakin.