Kun sisäinen kello on siirtynyt kissankelloaikaan heräilen silloin kun huvittaa ja uni lakkaa kiinnostamasta. Ajoista on ihan turha puhua. Tänään skippasin aamupalan kahveineen ja siirryin suoraan lounaaseen ja siihen yhdistettyyn välipalaan. Päivän lehden hain laatikosta silloin kun naapurin tädit tulivat kaupoilta ja hakivat päiväpostia. Hupsista.
Tällä kylällä oli katukirppistapahtuma, jonne olin lupautunut aputytöksi. Järjestelyvastuun kantoivat kaksi nuorta naista, Mari ja Annika. Kaikki onnistui mainiosti etten sanoisi loistavasti. Eilen satoi, huomenna sataa, mutta tänään oli aurinkoa ja lämmintä. Trubaduuri viihdytti yleisöä kadun varrella. Mukava meininki. Itse auttelin kahvipiikana lähes koko ajan ja oma kirppiskiertely jäi aika vähälle. Kuviakaan en ehtinyt napsia kuin parista lähinnä olevasta pöydästä, joissa oli myytävänä omia kädentaidon tuotteita.
Illalla kirppiksen päätteeksi rannalla vietetystä lauluillasta puuttuivat hyttyset. Merkille pantavaa tässä Suomen suvessa. Mitenkähän se oli järjestetty? Nostalginen pallogrilli kaksin kappalein hehkutti makkaraa lauluväelle. Kyllä muuten maistui älyttömän hyvälle sellainen suhteellisen tummapaahtoinen viittä vaille kärtsännyt makkara.
Meikäläisen päivällinen ja iltapala samassa pötkössä. Terveellistäkö, no jaa, ihanaa ainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti