Karpaattien kello alkoi kukkia kylppärin ikkunalla. Se on niin kaunis kukka, ettei kylppärin kaihdinta enää halua vetää alas. Eipä tarvitsekaan, ei siitä ikkunasta kukaan yllä kurkkimaan. Samalla kun ostin valkoisen sinkkilaatikon noille kelloille ostin myös kaksi samaa sarjaa olevaa koukullista ruukkua.
Niille ei ollut sopivaa paikkaa ulkona niin ne jäivät kylppäriin saippuapalojen säilyttäjäksi. Tai myöhemmin jonkun muun pikkutavaran paikaksi
Tänä vuonna pihakukat ovat sävyiltään erilaisia vaaleanpunaisia ja valkoisia. Siis tällä hetkellä. Itseni tuntien kukkatouhu lähtee vielä lapasesta ja loman aikana kukkien kastelija varmaan taputtaa innoissaan kätösiään. Hommansa on sitten pitää kaikki hengissä sen aikaa kun olen poissa kotoa. Pitää ruveta varovasti kyselemään kuka ottaisi pestin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti