Hyvä sunnuntai, hyvä ruoka

Ei päänsärkyä tänäänkään, herätessä oli levännyt olo huolimatta siitä, että ilta venähti taas pitkälle yöhön.

Muutamien askareiden jälkeen jalostin ja säilöin eilistä sienisaalista. Kuivurissa köllöttelevien mustatorvisienien vahva tuoksu leijui terassin ovesta ulos. Jonkin ajan kuluttua huomasin vieraan kissan pötköttävän matolla oven sisäpuolella. Ei sanonut mitään, venytteli vain. Mikä lie houkutellut sisään. Puhutellessa laiskasti nosti päätään ja jatkoi loikoilua. Ei näyttänyt siivottomalta kulkukissalta, ohut panta pilkotti kaulassa.

Sunnuntairuokana tänään ystävän hiekkamaan perunaa, salaattia, oman pihan kesäkurpitsaa, lähimetsän kantarelleja rapeiksi paistettuna kera sipulin, tukeva pihvi. 

Hyvä ruoka parempi mieli jälleen kerran vaikka mielialassa ei moitteen sijaa ollutkaan.

Kissa oli kadonnut yhtä hiljaa kuin oli tullutkin.