Näppylöitä

Vuorokausi poissa kotoa, aika sopiva aika. Kaikkea ehtii kun vaan lähtee ja tekee. Irtiotolla halusin ehkäistä sieluun syntymästä näppylöitä ja siirtää pään sisällä rullaavia ajatuksia toisille raiteille.

Pakkasessa sormet kalikoina kuvasin nopeasti virtaavaa vettä. Häikäisevän kaunista maisemaa joka puolella.

Illalla huomasin, että näppylöitä on oikeasti siellä täällä ympäri kehoa. Eivät näköjään sieluun saakka sitten päässeet. Kukin stressaa tyylillään.

Täytetyillä tortilloilla ja sopivalla määrällä, itä- suomalaisesta panimosta kotoisin olevaa mallasjuomaa, nauttimalla stressi ja tykytys vähitellen haihtui. Ja näppylät kanssa aamuun mennessä.

Matkasta uuvahtaneena en jaksanut enää uusia näppylöitä kehitellä. Olisihan sitä jotain syytä saattanut ollakin. Nimittäin asunnon lämpötila oli laskenut alle kahteenkymmeneen, kumma juttu. Sitä se tekee, kun kodin valo ja lämpö on hetken poissa, öhöm. Esikot olivat päättäneet päivänsä, nuokkuivat vetelinä pitkin pöytää.

Ja se perjantaijytkyn aiheuttanut vitriinin hylly oli lopullisesti pudonnut viimeisiltä kannakkeiltaan. Onneksi jääkaapissa oli vielä mallasjuomaa.

Yritän ottaa rennosti.