Mitä yhteistä on lepakolla ja imurilla?

Alkuillasta huristelin imurilla pölypallerot nurkista. Olen hankkinut hypersuperultrahiljaisen ja huipputehokkaan punakantisen pölynimurin, taisi olla yli vuosi sitten. Maksoikin mielestäni paljon. No, vaihdoin pölypussin ja tyrkkäsin kannen kiinni. Kerran ja toisen ja kolmannenkin. Ei mennyt.
Kansi vaan repsotti ja virnisteli kuin lepakko kauppahallin ovessa ( kuten kuvassa näkyy ). Tutkailin sulkemismekanismia ja totesin siinä olevan lapsellinen muovinen lärpykkä, joka ei enää suostunut yhteistyöhön.
Minua on petetty! Kallis vehje, tähänkö tämä yhteiselo jää? Teippaanko kannen jeesus- teipillä, väännänkö rautalankaa ympärille vai ottaisinko runsaista pitsinauhavarastoistani jonkun väriin sointuvan nauhan ja rusetoisin sen kannen kiinnikkeeksi? Pienestä on hyvän tuulen menetys kiinni. Takuuaikakin on mennyt umpeen. Ja vaikka ei olisikaan, luulen, että kuittia ei löydy. Rumia sanoja tuli mieleen.

Tänä iltana taivaalla pitäisi leiskua revontulet. Kirkas taivas, pakkasta, aurinko myrskyää.

Hetken olin aikeissa mennä pihalle taivaisiin tuijottamaan, mutta kun minä mieleni niin pahoitin imuriepisodista keitin teetä ja päätin jäädä sohvaan hautomaan ratkaisua.

Täältä voi taivaankannen näytelmää katsoa mukavasti lämpimässä. Tietysti live- esitys olisi aina parempi, mutta..