Glögiä aloin maistella jo viikkokausia sitten. Kokeilussa on ollut niin valkoista kuin punaistakin lajia ja kaikki ilman rusinoita ja mantelisilppua. Ne voi syödä erikseen. Sama juttu kuin simassa, siinäkään eivät rusinat tunnu mukavilta. Glögissä ne eivät sentään ehdi turvota.
Kaupan, sen nelikirjaimisen, hyllyiltä olen hakenut mustikka,-viski,.-tuike,- manteli,- hehku,- blossa ym.glögejä. Niin olihan joukossa Herrgårds Glögg, jota ostin kauniin etiketin vuoksi. Makukin menetteli. Viskiglögiä en aio enää koskaan ostaa enkä maistaa. Minun makuuni se oli kamalaa. Juomatta jää, viskin ystävät tervetuloa, minä tarjoan.
Pisimmän korren veti Loimu. Tänä vuonna glögi on valutettu punaruskealle vivahtavaan vuosikertapulloon. Aineksiksi on poimittu mesimarjoja ja juoma on tietenkin maustettu perinteisin maustein. Valmistaja on Lignell& Piispanen, 160v vanha perheyritys Kuopiosta.
Vesisadetta, tuulista säätä ja lämpöasteita on luvassa viikonlopuksi. Kynttilät sytytän palamaan joka puolelle, varhain aamulla lähden viemään kynttilät sukuhaudoille. Varhain siksi, että matkaa on parisataa kilometriä. Tuleepa siinä samalla sukuloitua.
Kiitos glögi-vinkistä. Pitääkin testata tuota Loimua :-)
VastaaPoistaPitääpä minunkin testata, tuota Loimua....minä kyllä tykkään, että pitää olla
VastaaPoistarusinat ja mantelit...niin ja simassa rusinat...:))
Toki rusinat ja mantelit kuuluu asiaan ja vieraat meillä saavat lusikoida molempia juomiinsa. Olen porukan ainoa joka jättää ne väliin:)
PoistaMillaisella reellä matka haudoille taittui?
VastaaPoistaPiti turvautua punaiseen autoon, reki ei kulje tällä vesikelillä.
Poista