Ulkona vihmoo vettä, tuulen humina kuuluu ikkunan takaa. Rauhoitun päivän rasituksista, juon teetä ja tuijottelen ympärilleni näkemättä erityisemmin mitään. Tai näenhän minä sohvan vastapäisen seinän, jonka tehostetapetoin muutama vuosi sitten. Aikaansa kutakin ja tuotakin väriä. Ajatus tapetin vaihdosta saa muhia päässä jonkin aikaa.
Tuulen huminan lisäksi ulkoa kuuluu surinaa 30 sekunnin välein. Myyräkarkotin siellä on töissä. Valmistaja lupaa myyrien muuttavan karkottimen ansiosta kahdessa viikossa muille seuduille. Pelaan varman päälle ja annan vekottimen surista vielä pitkään. Ainoa kuuloetäisyydellä asuva naapuri ei ole ainakaan vielä valittanut.
Patterit päästelevät eri sävyisiä ääniä termostaatin asennosta riippuen. Paitsi makuuhuoneen patteri, joka ulvoo omiaan. Siinä ei ole vieläkään termostaattia joten äänisävyihin en voi vaikuttaa.
Termostaattimiehethän kiersivät menneellä viikolla ja veivät vanhat termostaatit mennessään mutta uutta eivät muistaneet laittaa tilalle. Soitin perään ja ystävällisesti tiedustelin onko vielä kierros kesken, termostaatit päässeet varastosta loppumaan taikka jotain muuta. Olivat unohtaneet, lupasivat tulla samana päivänä. Se päivä oli viime viikolla. Lasku luonnollisesti on tullut, eräpäivä huomenna.
Ei tässä tänään muuta voi kun tunkea limenvihreät korvatulpat korviin ja mennä peiton alle. Huomenna soitan putkipojille uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti