Kotisunnuntai

Viikonloppuna velvollisuus kuljetti paikasta toiseen. Reilu kahden tunnin ajo perjantaina työpäivän jälkeen ja sama lauantai- iltana takaisin.

Lauantaipäivän kokonaisuudessaan ahkeroin, hoidin niitä velvotteita. Räntää räiski aamusta iltaan. Kevyttä päänsärkyä yritin tainnuttaa pillerillä, ei onnistunut. Puoli litraa kahvia selvitti jonkin verran päätä mutta sekoitti mahan.

Ajomatkalla syyllistyin rikkomukseen eli puhuin puhelimessa ilman minkäänlaista handsfreetä tms. vehjettä kuten moni muukin vastaanajavista näytti tekevän. Oikein antaumuksella lörpötin mennen tullen, enkä jäänyt kiinni. Yleensä kuuntelen radiosta kaikenlaista, muutakin kuin musiikkia. Tähdellisempää oli tällä reissulla saada kuulla kuulumiset ystävältä, jonka kanssa yhteydenottoyritykset ovat menneet ristiin jo useamman viikon, etten sanoisi kuukausien ajan. On tämä elo sen verran kiireistä näemmä joka puolella. Yhdessä sitäkin äimisteltiin. 

Old times... silloin puhuttiin puhelimessa monta kertaa viikossa.

Päänsärky meni menojaan kun sain levättyä koko sunnuntain. Pitkät yöunet, kahdet päiväunet, toiset niistä sohvalla ja sopivassa määrin ulkoilua oli täsmälleen se mitä jaksoin tehdä eikä muuta onneksi ollut tarviskaan.

Jälleen kerran voin syvältä sydämen sopukoista sanoa, että kotona on hiton hyvä olla.