Victor Barsokevitsch kuvasi 1800- 1900- luvun vaihteessa kuopiolaisia ja lähiseutujen ihmisiä. Uskonpa, että monella sukualbumissaan löytyy vakavailmeinen sukulainen, joka poseeraa kuvassa, jonka alareunassa on VB:n signeeraus.
Victor lopetti toimintansa valokuvaajana v 1927 ja lahjoitti 70.000 lasinegatiivia Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistykselle. Tuotanto oli laaja ja merkittäväkin, koska yhtään näin laajaa kokonaisuutta yhden valokuvaamon toiminnasta ei ole säilynyt Suomessa näiltä ajoilta.
Victorin vanhassa talossa, jossa hän asui vaimonsa kanssa vuoteen 1927, toimii VB-valokuvakeskus, jossa esitellään pääasiassa kotimaista valokuvataidetta, mutta vaihtelevasti myös ulkomaista valokuvaa. Mieleen tulee vuodelta 2005 Linda McCartneyn kuvat. Kansainväliset kesänäyttelyt ovat aina olleet niin minun kuin monen muunkin suosiossa.
Tällä kertaa sukelsin Victorin kellariin, jonne oli koottu kuvia ajasta, joka ei koskaan enää palaa, kadotetuista päivistä, muistoista. Ken on lukenut Sirpa Kähkösen Kuopio- trilogian, hänelle näyttely avaa kirjojen tapahtumapaikkojen taustat uudella tavalla eläväksi. Vaikka olen putkahtanut maailmaan vuosikymmeniä niiden tapahtumien jälkeen tunsin sujahtavani sellaiseen paikkaan, jossa kuivamassa olevat puhtaat valkeat lakanat koristivat kaikkia pihoja, aurinko paistoi ja puiston mehukioskin vieressä soittavan orkesterin sävelet upposivat syvälle sieluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti