Mitäpä muuta hamsteri kuvaa kuin täydellisiä mustatorvisieniä, joita keräsin kontaten kun selkä alkoi olla kovilla jatkuvasta kyykkimisestä, kantarelleja ja söpöjä nousemassa olevia punikkitatteja. Herkkutatit eivät ehtineet tallentua kameraan. Ekat suppilovahverotkin on näillä leveyksillä tavattu. Jessus sentään, kohta tulee sieniä korvistakin. Pitääkö pitää pieni tauko metsärymistelyssä? En taida pystyä olemaan poissa, se on mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Ja talvella saa olla kotisohvassa ihan tarpeeksi ja tympiintymiseen asti. Pitää mennä metsään sitten kädet taskussa ja laput silmillä, ettei näe kaikkea mitä sammalikko ja kuusenaluset tarjoavat. Ja tulla tyhjin käsin kotiin..täh? Onks mahdollista? Niin, että kanaa ja kantarelleja on syöty viikkokaupalla ja vieläkin uppoaa.
Työ pahasti haittaa harrastusta, ilta on niin tavattoman lyhyt lähteä kierrokselle. Kun on tässä elämässä muutakin puuhaa kuin metsissä kuljeskelu ja hamstraus, vai onko sittenkään työn lisäksi?
Viimeinen lämmin yö meni, lyhdyissä paloivat kynttilät. Ympärillä oli umpipimeää vaikka niin kaupungissa asunkin. Jokaikinen naapuri oli laittanut valot jo pyörryksiin, ajoissa menneet nukkumaan eivät keikkuneet kartanolla kuten eräät yökyöpelit. Muutama helskutin onnettoman himmeä katutuikku ( sanovat katuvaloiksi) paraatipuolella ei pahemmin valoa heittänyt takapihalle.
Se siitä sitten, kesästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti