Annetaan tuoretta lipstikkaa saunavihdan kokoisissa erissä sitä haluaville. Viime vuonnakin totesin, että lipstikka taitaakin olla ainoa, joka todella hyvin viihtyy mun takapihalla. Itse en tuotoksia pysty enkä ehdi syömään. Komea kasvihan se on. Kaikenlaisia siemeniä olen piilottanut multaan ja odotellut vihreän vallankumouksen tulemista. Onhan niitä hentoja ja rentoja taimenalkuja sisällä jonkin verran, mutta ulkona olevat eivät vielä uskalla nousta kylmään maailmaan.
Viime päivät on pitänyt lievän selkäkivun vuoksi edetä vain baby stepseillä ja varoa kumartelua ja kaikenlaista nöyrtyilyä. Katse kaukaisuuteen ja maisemaan. Kotityöt kielletty, siinä ja siinä, ettei ansiotyötkin. Kylmäpussia selän alle sohvalla, tukevaa särkylääkettä ääntä kohti ja välillä kevyttä tassuttelua. Kyllä tää tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti