Lämpö houkutti pihalle tutkimaan mitä lumen alta löytyy. Valtavat lumikasat haihtuvat olemattomiin ja pois vähitellen, jopa yllättäen. Sisäinen pakko päästä raapimaan ja ruopsuttamaan pihaa ohjasi ikään kuin vaivihkaa haravan käteen ja siinä sitä sitten oltiin, kevätpuuhissa. Se ainokainen kukkapenkki, joka vielä eilen oli osittain lumen peitossa, yllätti. Mitä mitä, nyt jo jotain sipulikukan hiippaa pukkaa. Oho, nopeaa on. Penkin ympärillä on raparperilaattoja, joista osa on tehty yli kymmenen vuotta sitten ja osa jokunen vuosi takaperin. Hyvin ne ovat kaikki talvet kestäneet.
Malliksi tässä kaikille puutöistä innostuneille itseveistelty henkari. Kyllä näitä ennenvanhaan tehtiin. Mieleen tulee mummola. Ukin musta pyhäpuku toisessa ja mummin parempi mekko toisessa henkarissa. Vierekkäin kammarin kaapissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti