Kotiaikaa

Olen päättänyt julistaa huhtikuun kotikuukaudeksi, koskee tietysti vain ja ainoastaan itseäni.

Koti on ollut vailla huomiota pitkään. Vain pakollista pintapyyhkäisyä ajoittain. Seinät huutavat seuraa. En aio pelkästään siivoilla ja järjestää vaan tärkeää on antaa itselleen aikaa olla kotona. Vähän päivässä, paljon viikossa sanoi anoppini. Siinä ohjeet tulevaan. Peli on avattu, tänään siivosin ja järjestin yhden kaapin keittiössä. Se riittää tälle päivälle. Muuten aika kuluu lukien, pienesti kotiaskarrellen, pihalle tuijottaen, ulkoillen ja miettien. Joku sanoo meditoiden, en sunkaan ihan niin perusteellisesti. Työnteko vähän haittaa hyvää missiota, tulosta on mentävä tavoittelemaan kuitenkin joka arkiaamu, jotta palkka juoksisi.

Tärkeää on myös tehdä ruokaa sydämellään ja upottaa kädet taikinaan. Tulee hyvää. Tekee hyvää. Ystävä kävi, ei ilmoittanut tulostaan kuten yleensä, tuli vaan. Sekin tuntui mukavalta. Kunhan lumet sulavat siirtyvät askareet ulos ja alkaa toisenlainen meno. Nyt eletään näin.