Työmatkaa minulla on kotoa "kustannuspaikalle" kolmisen kilometriä. Ruokatauolla tai muuten päiväsaikaan käyn kotona muutaman kerran vuodessa siinä tapauksessa että matka iltapäivän työkohteeseen tai kokouspaikkaan sivuaa kotikatua. Kuten tänään.
Rallattelin autossa ja kurvasin kotipihaan samaan aikaan kun postipoika kurvasi postiautollaan postilaatikkoriville. Syrjäsilmällä ja korvalla seurasin kolahtaako minun laatikkoni. Olen kolmas siinä rivissä, ei kuulunut mitään. Mutta sitten postipoika huuteli auton ikkunasta että täällä olis sullekin postia. Ystävällistä antaa postit suoraan käteen.
Valitut Palat on valinnut minut ja olisi taas mahdollisuus voittaa...kaupan mainoslehtisiä pari kappaletta ja sydänkirjekuori!
Hääkutsu!
Helmihäät, ihanaa. Osasin tätä kutsua tosin odottaa mutta nyt selvisi tarkemmat koordinaatit mihin suunnata nenäliinapaketin kanssa. Aion olla eturivissä kyynelöimässä.
Kyynelöin myös silloin kun tämä nykyinen sulho kastettiin. Sylikummina koetin olla pudottamatta häntä kastemaljaan. Se onkin sitten toinen tarina., kuten komisario Palmu sanoo.
Saitpa mukavaa postia kun hääkutsu rapsahti käteesi ja vielä oma kummipoikasi!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Hääkutsut ovat mukavaa postia...:)
VastaaPoistaMukava kun halusivat pitää häänsä talvella. Lumella ja pakkasella, mikäli silloin sattuu olemaan, on oma osansa tunnelmantuojana. Nyt juhlamekkoa hankkimaan!
VastaaPoista