Syntymäpäiväjuhlista on nyt toivuttu. Seuraavaksi lahjon suvun rippilapsia. Tässäkin kohtaa ajan kulku pyörryttää. Sunnuntain kolmea konfirmoitavaa odotettiin jännityksen vallassa noin 15 vuotta sitten. Kyllä vain, kerralla perheen lapsiluku kasaan. Mihin nämä välivuodet ovat karanneet? Ajan kulun ihmettely tuntuukin olevan nykyisin lähes jokapäiväistä.
Olen varustautunut tilaisuutta varten pakkaamalla laukkuun useita eri pukuvaihtoehtoja sekä erikorkoisia ja erivärisiä kenkiä. Sisimmässäni tiedän mitä päälleni puen mutta ei tässä yhden mekkovaihtoehdon varaan voi heittäytyä. Sitäpaitsi taidan jatkaa lomanviettoa käymättä kotikaapeilla. Eikä tuosta ilmastakaan oikein tiedä paitsi, että luultavimmin sataa mikäli ameriikan säätietotoimistoa uskon.
Lahjat on paketoitu ja kortteihin runot luriteltu. Pikkulaukkuun on taiteltu kasa nessuja, koska takuuvarmasti alan kyynelöidä heti ensimmäisten kanttorin taikomien kirkkosoundien jälkeen.
Ripsiväriputkilossa lukee waterproof, kai se suolavedenkin kestää.
Oikein ihanaa konfiraatiojuhlaa teille!
VastaaPoistaPeukut pystyyn auringon puolesta! Vettä on tullut niin rankasti että saisi jo riittää.
VastaaPoistaMerja