sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Alussa oli muoto

Tuumasta toimeen. Joulupullaa on pitänyt leipoa jo pitkän aikaa, mutta se on jäänyt muiden tähdellisten asioiden hoitamisen vuoksi vasta nyt tehtäväksi. Eipä silti, hyvin ehtii. Erikoisempia pullukoitahan minä en osaa tehdä, sellaisia tavallisia vaan. Joskus taikina rullataan ja joskus vaan pyöritellään pikkupulliksi, pitkon letittäminen onkin jo temppu sinänsä.


Tänään otin haasteen ja rullasin taikinalevyn, johon olin levittänyt aprikoosihilloa. Ja sitten sopivan kokoiset siivut paperivuokiin. Ei vaatinut onneksi minultakaan kovin paljoa.


Ja kun kaulitsemaan olin ryhtynyt, jatkoin ottamalla taikinalevystä sydänmuotilla palasia.


Hyvä muoto vielä tässä vaiheessa, hengessä ajattelin miten kauniita niistä tuleekaan.




Kaapin kaikki nurkat tutkin ja naapuristakin kysyin apua, punaisia kirsikoita olin vailla taikka vihreää jotain. Kaapissa ei ollut mitään muuta punaista kuin kirsikkatomaatteja ja ketsuppia. Vihreääkin vain purjosipuli.
Ei ollut naapurillakaan. Ulkona sen verran hyytävää ja kylmää, etten saanut itseäni motivoiduksi lähtemään puotiin. Siinä kaappia inventoidessa sydänmuoto pellillä pötköttelevillä muuttui.
Äkkiä sitten luumumarmeladia pintaan.


Valmista. Aprikoosikiemurat pysyivät kuin pysyivätkin muotissaan ja onnistuivat kaikin puolin. Hyvällä tahdolla ja mielikuvituksella nämä korissa olevat tuotteet näyttävät sydänpullilta. Ja maistuvat ihan oikeasti oikealta, sydämellä tehtyjä nääs ovat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti