Ja minä olen halunnut mennä aika usein.
Tuotteiden jatkokäsittely tapahtuu sitten illan hämärinä ja pimeinä tunteina keittiössä. Harmittaa vaan kun ilta työn jälkeen on niin surkean lyhykäinen. Ei ehdi, ei jaksa kaikkea mitä mieli tekisi askaroida.
Raitista ilmaa ainakin saa tarpeeksi, se jos mikä on luksusta työhuoneessa vietetyn päivän jälkeen.
Välillä vaan kävelen sammalilla, luon katseen puiden latvuksiin ja palleropilviin. Tarvittaessa suljen silmäni ainakin kooltaan pienimmiltä metsän herkkuraaka- aineilta. Joka kerta ei tarvitse kopan täydeltä olla kotiin tuotavaa.
Lapsuuden kodissani kerättiin vain ja ainoastaan sienistä rouskuja , marjoja taas joka sortimenttia. Eniten lakkoja kun isän työmatkaviikot osuivat lakkasoiden varteen. Muistan kapinoineeni useasti kun lakkoja oli pöydässä mielestäni liian usein. Himoitsin kaupan hilloa jota ei tietenkään ostettu. Tänä kesänä lakkahilloa tehdessäni ei enää tullut mieleenkään kaupan hillot.
Eivät todellakaan ole himottaneet vuosikymmeniin.
Lapsuuden kodissani kerättiin vain ja ainoastaan sienistä rouskuja , marjoja taas joka sortimenttia. Eniten lakkoja kun isän työmatkaviikot osuivat lakkasoiden varteen. Muistan kapinoineeni useasti kun lakkoja oli pöydässä mielestäni liian usein. Himoitsin kaupan hilloa jota ei tietenkään ostettu. Tänä kesänä lakkahilloa tehdessäni ei enää tullut mieleenkään kaupan hillot.
Eivät todellakaan ole himottaneet vuosikymmeniin.
Toivottavasti syyskuu on vielä kaunista samoiluaikaa. Tupatöihin on vielä aikaa.
Kaunista on metsän antimet väreiltää, niin sienet kuin marjatkin Puolukat niin kauniisti jäkälien joukossa.
VastaaPoistaToivotaan vielä palöjon kauniita päiviä!
Hyvää viikonloppua Sinulle1
VastaaPoistaOi, mitä satoa....me ei olla löydetty, kuin muutama kanttarelli. Suppiloita toivottavasti tulee enemmän....)
VastaaPoista